2 1 1 Artec1.iff 186 80 2 Artec3.iff 202 40 4 Artec2.iff 168 70* {A Artec ViewStation A6000C tasoskanneri {A ------------------------------------- {8 Esa Heikkinen Skannereita ei Amigalle ole liikaa, varsinkaan tasoskannereita. Amigaan sopivat kyllä sähköisesti esimerkiksi SCSI-skannerit, mutta ongelmaksi muodostuu se, et- tei ajureita eri skannereille ole mitenkään liikaa. Vaikka skanneri onkin SCSI- laite, täytyy erilaisille skannereille olla kullekin omat ajurit ja ohjelmat, jotta laite yleensä saadaan toimimaan. Artec on edullinen SCSI-tasoskanneri, jossa seuraa mukana skannausohjelma Ami- galle. Laitetta saa myös PC-varustuksella, jolloin mukana seuraa ISA-väyläinen SCSI-kortti, jossa on samanlainen 25-napainen SCSI-liitin kuin esimerkiksi Amiga 3000:ssa on. Tällöin skanneri käy sekä Amigaan että PC:hen samalla kaapelilla. Testissä ollut laite, jonka kaverille hankin, oli varustettu myös PC-interfacel- la, joten sain testatuksi laitteen kummassakin koneessa. Artec poikkeaa tavanomaisista tasoskannereista mallissa. Yleensä tasoskannerit tulevat pöydälle siten, että A4-arkki sijoittuu pystyyn ja skanneri vie varsin syvän tilan pöydältä. Artec tulee pitkittäin, jolloin A4-arkki sijoitetaan vaa- kasuoraan, yläosa vasemmalle. Skannaussuunta on osoitettu nuolella oheisessa ku- vassa. Skannerin malli on tietysti makuasia, mutta pöydällä, jossa ei ole syvyyttä tar- peeksi, on etua tämän mallisesta skannerista. Esimerkiksi jos pöydän takana on seinä, muodostuu tavanomaisen skannerin kanssa sellainen ongelma, että SCSI-kaa- peli liittimineen tulee kovin lähelle seinää ja joutuu siten kovan taivutuksen koettelemaksi. Toinen ero yleisimpiin pöytäskannereihin on LCD-näyttö laitteen oikeassa ylänur- kassa. Näytöstä näkee ilmoitukset, mitä laite kulloinkin tekee esimerkiksi käyn- nistysjakson aikana. Skannatessa näyttö kertoo, mitä väriä ollaan kulloinkin skannaamassa yms. {EKäyttöönotto Ennen Artecin käyttöönottoa täytyy kuljetustuet poistaa. Mukana tulee melko hyvät ohjeet, kuinka pienen muoviluukun alla oleva muovinipukka käännetään toi- seen asentoon ja näin skanneri saatetaan käyttövalmiiksi. Mikäli koneessa on SCSI-ohjain valmiina, ei käyttöönotto vaadi suuria asennuksia.Johdot vain kiinni ja tarvittaessa ID-numeron asetus takana olevasta pienestä kiertokytkimestä, jo- ta voi käännellä ruuvimeisselillä. Oletuksena skanneri on asetettu numerolle 5, josta myös mukana tuleva ohjelma skanneria ilman eri asetusta alkaa etsiskellä. Skanneri saa olla pysyvästi kytkettynä koneeseen, sillä ainakaan A3000:n kanssa ei ilmennyt minkäänlaisia toimintahäiriöitä testijakson aikana, olipa skanneris- sa sitten virrat päällä tai ei. Kun Arteciin kytketään virta päälle, suorittaa se melko pitkät alkutoimet, jois- ta näkee kylläkin edistymistietoja LCD-näytöstä. Aluksi skanneri suorittaa mus- takalibroinnin (DARK CAL) lampun ollessa pois päältä, tämän jälkeen kytkee lam- pun päälle, suorittaa elektroniikan testauksen, lämmittelee lamppua jonkin aikaa ja tämän jälkeen suorittaa valkotasapainon ja kunkin päävärin (punainen, vihreä ja sininen) kalibroinnit kukin vuorollaan. Noin parin minuutin kuluttua skanneri on käyttövalmiina ja näytössä lukee "READY TO SCAN!" Alkutoimien aikana kansi on pidettävä suljettuna, sillä muutoin ulkoa tuleva va- lo saattaa vaikuttaa kalibrointeihin, ja varsinkin valokuvia skannattaessa muu- tos on heti havaittavissa. Skannerin tehdessä alkutoimiaan suoritin nopean vilkaisun SCSI-väylälle, ja siellähän se komeilee: {B --------------------------------------------------------- {B 2 QUANTUM FIREBALL1080S 1Q09 DISK SCSI-2 1042 MB {B---> 4 ULTIMA A6000C 2.13 SCANNER CCS DEFAULT <--- {B 5 NEC CD-ROM DRIVE:500 2.5 CD-ROM SCSI-2 629 MB {B 6 MATSHITA CD-ROM CR-504 ST23 CD-ROM SCSI-2 636 MB {B --------------------------------------------------------- {B 7 40.12 [scsi.device] Jostain syystä laite noudattaa ainoastaan SCSI-1-komentokantaa (CCS). En havain- nut tästä kuitenkaan mitään haittaa ainakaan Amiga 3000:n kanssa, se ei sotke millään muotoa muiden väylällä olevien laitteiden liikennöintiä ja skannauskin sujuu täydellä nopeudella, joten moinen seikka ei sinänsä merkitse mitään skan- nerin kanssa. On myös mahdollista, että SCSI-2-komennot saa jollain tavalla ak- tivoitua, mutta tämän selvittämiseen en uhrannut aikaa lyhyen testijakson aika- na, kun skanneri kuitenkin toimi moitteetta CCS-modessakin. {ESkannaaminen Skannerin mukana tulee ScanTool-niminen ohjelma Amigalle. Levykkeellä on asen- nusskripti, joka käyttää Commodoren Installeria ja asentaa ohjelman kiintolevyl- le käyttövalmiiksi. Itse jouduin muuttamaan skannerin ID:n neloseksi, koska vii- tonen oli jo toisen CD-ROM-aseman käytössä. Tämä oli ainoa asetus, joka piti it- se tehdä, jotta ohjelman sai toimimaan. Ohjelma kuitenkin avasi SCSI-asetuspa- neelin valmiiksi esille kun huomasi, ettei skanneria löytynyt oletus-ID:stä. Ohjelma avaa pienen ikkunan Workbench-näytölle. Ikkunasta voi ohjata kaikki tärkeimmät toiminnot hiirellä, eli tarkkuuden pisteinä tuumaa kohti (DPI) alueella 50-600, kirkkauden arvon 0-255, kontrastin arvon 0-255, raja-arvon kak- siväriskannausta varten 0-255, bittien määrän per väri (8 tai 4) yms. Lisäksi saa määrätä, skannataanko väreissä, harmaasävyinä vai LineArtina eli kaksiväri- senä (tätä voi käyttää esimerkiksi omia EPS-cliparteja skannattaessa). Mustaval- koskannauksessa saa valita halutessaan jonkin päävärin värisuotimen läpi skan- nauksen, jos materiaali on painettu värillisellä tekstillä taikka värilliselle paperille. Tärkein asetuksista on tietenkin tiedostoformaatti, johon skannattu kuva tallennetaan. Vaihtoehtoja löytyy sisäisenä IFF ILBM, JPEG ja PNM. Valitse- malla EXTERNAL voi valita haluamansa tallennusformaatin käyttäen ulkoista kon- vertteria, joita mukana tulee kaikille tärkeimmille formaateille, esimerkkinä mainittakoon EPS (PostScript), TIFF, Targa, GIF, PCX jne. Kaikki asetukset voi tallentaa, joten niitä ei tarvitse säätää joka kerta erikseen, jos haluaa käyttää aina samoja asetuksia. Tallennetut asetukset tulevat heti käyttöön kun ohjelman käynnistää. Kun ohjelma on käynnissä, asetetaan skannerin skannauslevylle skannattava mate- riaali siten, että se tulee vasenta laitarajoitinta vasten suoraan. Tämän jälkeen luukku kiinni ja tarkistus, että materiaali asettuu tiiviisti levyä vas- ten. Luukku antaa periksi saranoiltaan sentin pari, joten myös kirjan saa mahtu- maan luukun alle ilman että luukku painuisi huonosti kiinni. Tämän jälkeen pai- netaan PreScan-painiketta, jolloin skanneri pyyhkäisee koko kuva-alansa läpi ja Amiga avaa uuden ruudun, jolle tulee esikatselukuva. Tässä tilassa rajataan ku- vasta varsinainen skannausala, koska koko kuva-alan skannaaminen joka kerta oli- si hidasta ja levytilaa kuluttavaa. Esikatselukuvan näyttötilan saa valita itse ja asetuksen voi myös tallentaa. Kun alue on rajattu, suljetaan esikatselunäyttö, minkä jälkeen voidaan painaa Scan-painiketta. Nyt alkaa varsinainen skannaus, ja mikäli valittiin väriskan- naus, skannataan yksi väri kerrallaan. Ohjelman skannatessa alkaa SCSI-väylällä melkoinen liikenne, sillä skannauksen edistyttyä toiseen pääväriin alkaa kone jo yhdistää pääväreistä kokonaista kuvaa sitä mukaa kuin dataa saapuu skannerilta. Kun sinistä väriä skannataan viimeisenä, on liikenne SCSI-väylällä kovimmillaan. Kun kaikki värit on skannattu, on levyllä resoluutiosta ja skannausalasta riip- puen vaihtelevan kokoinen raakatiedosto, jota kone alkaa pakata haluttuun for- maattiin. Esimerkiksi A4-kokoisesta sivusta 300 DPI -tarkkuudella skannattuna syntyy noin 21 megatavua tietoa. Siten kovin suurta tarkkuutta on aivan turha käyttää, varsinkin jos skannattava materiaali on valokuva, painettu lehti yms. Tiedostojen koko vain nousee hurjaksi. Esimerkiksi edellämainitusta A4-sivusta tulee yli kahden megan kokoinen JPEG-kuva, jonka koko on noin 2358x3294 pistettä 24-bittisenä, eikä tällaista kuvaa pysty katsomaan lainkaan yleisimmillä Amigan kuvankatseluohjelmilla! Image Studio suostuu kuitenkin tuon lataamaan, mutta raastaa aika pitkään kiintolevyä virtuaalimuistinsa kanssa. Tuollaisten jättikuvien välttämiseksi kannattaa skannattava kuva-alue rajata tarkasti ja käyttää järkevää resoluutiota. Oikeat arvot erityyppisille materiaa- leille oppii helposti kokeilemalla, ja monesti tarkkuusarvoa voi säädellä skan- nausalueen rajauksen jälkeen siten, että tähtää johonkin perusnäyttötilaan, 640x400, 800x600, 1024x768 yms. Ohjelma näyttää esikatselunäytön ylänurkassa ku- van koon pikseleinä, joten tarkkuutta ja rajausta muuttamalla on todella helppo aikaansaada halutun kokoisia kuvia erikokoisistakin originaaleista. {DValokuvien skannaaminen Niin, miltäpä tuntuisikaan ladata vaikkapa luokkakuva mieleiseen kuvankäsitte- lyohjelmaan ja tehdä pientä jäynää. Valokuvien skannaaminen tasoskannerilla on- nistuukin todella mainiosti. Itse asiassa tarkempaa jälkeä tuskin millään muulla keinolla saakaan, ja ehdottomasti parhaan tasoista silmänruokaa tietokoneelle saa skannaamalla aitoja valokuvia, joissa ei ole lehdissä olevaa rasterointia. Tällaisen materiaalin kanssa väriskannaus pääsee oikeuksiinsa. Sopiva tarkkuus riippuu toki skannattavasta kuvasta, tavallista kymppikuvaa skannattaessa 220 DPI osoittaui varsin sopivaksi. Passi- taikka luokkakuvaa skannattaessa voi tarkkuutta nostaa, pienellä tarrakuvalla aina jopa 600 DPI:iin asti. Pienestäkin tarrakuvasta saa tällä tavoin hyvin tarkan kopion tietokoneelle, mutta rajauksen kanssa pitää olla tarkkana, jos ei halua reunuksia mukaan. Valokuvien suuren kontrastin vuoksi kirkkaus- ja kontrastisäätöjen kanssa joutuu työskentelemään melko pitkään ja ottamaan useita esiskannauksia, ennen kuin tu- los on paras mahdollinen. Perusasetuksilla 128/128 tulee hieman tummia kuvia, joten asetuksia kannattaa muuttaa. Sopivat asetukset löytyvät kuitenkin pienellä työllä ja muutamalla kokeilulla, minkä jälkeen samoilla asetuksilla onnistuu melkein minkä tahansa valokuvan skannaus. Tämäkin on siis kertaluontoinen juttu, ja kun asetukset vielä tallentaa, pääsee seuraavallakin kerralla heti työhön. Vinkkinä mainittakoon, että kannattaa käyttää toisistaan hyvin vähän poikkeavia kontrasti- ja kirkkaussäätöjä, ts. jos asettaa esimerkiksi kontrastiksi 180, kannattaa myös kirkkaus säätää alueelle 175-185, niin pääsee parhaisiin tulok- siin. Haittapuolena valokuvia skannattaessa on lievä pohjasävyn muutos tummissa väreissä, ne pyrkivät muuttumaan tumman sinipunaiseksi. Vaaleissa väreissä muu- tosta ei juurikaan huomaa. En tiedä, oliko vika yksilössä, jota testasin, vai onko se ominaisuus tämän hintaluokan skannereissa. Pohjasävyn muutos on toki helppo korjata normaaliksi hyvällä kuvankäsittelyohjelmalla. {DPC-käyttö Testasin skanneria myös PC:ssä. Kuten arvata saattaa, skannerin mukana tuli kasa ohjelmia ja jopa CD-ROM-levy Windows-käyttöä ajatellen. Esimerkiksi tekstin lu- kuun löytyy ohjelma. Tällaiset ohjelmistot saisivat olla mukana myös Amigalle, sillä esimerkiksi tekstinlukutoiminnolle löytyisi runsaasti käyttöä. PC:n liitäntäkortin asennuksen jälkeen asennetaan ohjelmat Windowsissa. Ohjelma muuttaa myös CONFIG.SYSiä sekä AUTOEXEC.BATia asettamalla niihin rivit, joissa ladataan SCSI-kortin ja skannerin ajurit ja asetukset. Koneen käynnistyksen jälkeen skanneri on käyttövalmiina. Skannerin voi pitää myös PC:ssä aina kytket- tynä, varsinkin kun SCSI-kortin perään ei tule mitään muita laitteita. Huonona puolena on se, että kone valittaa käynnistyksessä virheilmoituksella ja pyytää painamaan välilyöntiä, mikäli skannerissa ei ole virta päällä koneen käynnistyk- sen aikana. Itse skannaaminen suoritetaan tietenkin Windowsissa. Yllätys oli melkoinen, kun skannausohjelma onkin saksankielinen. Meni melkoiseksi arvailuksi, mutta pie- nellä kokeilulla tutut PreScan- ja Scan-painikkeet löytyivät. Suoritin esiskannauksen samaan tapaan kuin Amigallakin, mutta tässä tuli petty- mys. Kuva kyllä ilmestyi esikatseluruutuun, mutta ruutu on aivan liian pieni, jotta siinä voisi suorittaa tarkan kuvan rajauksen. Amigassa avataan oma ruutu esikatselua varten, ja halutessaan voi valita näyttötilaksi esimerkiksi lomitta- mattoman Low Res PALin, jolloin kuvasta tulee niin iso, että rajaus on helppo tehdä - virtuaalinäyttö toimii toki, eli kuva vierii ruudulla jos ei mahdu sii- hen kerralla. PC:ssäkin esiskannauskuvaa pystyi suurentamaan hieman, mutta ra- jausta ei voinut muuttaa tänä aikana, joten suurennosmahdollisuuden tarkoitus on kyseenalainen. No, jos ohjelma olisi ollut englannin- tai suomenkielinen, niin kenties tähän pulmaan olisi saattanut löytyä apu, mutta tuskin kuitenkaan Amigan kaltaista omaa ruutua virtuaalinäyttöineen. Varsinainen skannaus sujui ongelmitta, ja tulos oli samaa tasoa kuin Amigassa- kin, sillä erolla vain, ettei kuvaa tallenneta suoraan levylle haluttuun muo- toon, vaan se tulee valmiiksi näkyviin kuvankäsittelyohjelmaan. Mukana tuleva kuvankäsittelyohjelma ei tosin ole parhaasta päästä, mutta silläkin alkuun pääsee aivan varmasti. Ohjelmapaketissa oli myös jonkinlainen multimediaesitys- ten rakenteluun tarkoitettu ohjelma, mutta tämän testailu jäi sekin vähälle sak- sankielisyyden vuoksi. Sen verran esivaikutelmaa kuitenkin sain, ettei se mikään Scalan veroinen ollut. Tekstin luku eli OCR osoittautui PC:n ohjelmistojen vahvaksi puoleksi ja pahaksi puutteeksi Amigan ohjelmistossa. Käytännössä tämä toimii siten, että laitat skanneriin esimerkiksi kirjan, rajaat esiskannauksessa tekstikappaleen, jonka haluat skannata ja hetkisen päästä sinulla on kirjassa oleva teksti muokattavana näytöllä ASCII-muodossa. Erittäin kätevää, nopeaa ja aikaasäästävää sellaiselle, joka joutuu kopioimaan erilaisia tekstejä käsin kirjoittamalla. Kaveri, joka omistaa testaamani skannerin, on skannaillut sillä ahkeraan videokasettien taka- kansitekstejä videokasettikortistoonsa. Tekstintunnistuksen taso on kiitettävä, kirjasta skannattu teksti tulee lähes täysin virheittä ja myös videokasettien takakansitekstit yllättävän puhtaasti, kunhan skannattava materiaali on asetettu riittävän suoraan. {DSyväterävyyttä Testasin myös skannerin syväterävyyttä eli sitä, onko kuva tarkka myös silloin kun skannattava materiaali ei ole aivan kiinni skannerin pinnassa. Tähän testiin käytin videon kaukosäädintä, jonka asetin skannerin lukupinnalle näppäimet alaspäin ja jätin kannen auki. Kontrasti ja valoisuus piti säätää lähes täysil- le, minkä jälkeen sain yllättävän hyvän tuloksen. Kaukosäätimen LCD-näyttö ja kotelon pinnassa sekä näppäimissä olevat tekstit erottuivat kaikki tarkasti. Syväterävyyttä löytyy siis enemmän kuin riittävästi, ainakaan tässä suhteessa ei tule ongelmia, jos sattuu ryppyinen tai taiteltu paperilappunen skannattavaksi. Ja mikäpäs sitä on tehdessä nappulasokealle naapurille käyttöohjeita vaikkapa videoon, kun skannaa kaukosäätimestä kuvan ja laatii siitä käyttövinkkejä. {DVaatimukset SCSI-liitännän lisäksi skanneri asettaa vaatimuksia koneelle. Isojen kuvien skannaus vaatii ehdottomasti kiintolevyä, koska skannattava data tallennetaan suoraan levylle sitä mukaa kuin sitä skannerilta tulee. Vapaata levytilaa on ol- tava vähintään 20-30 megatavua, nopea kiintolevy on eduksi. Skannauksen jälkeen kuva muunnetaan haluttuun muotoon, ja tässä vaiheessa tarvitaan hieman formaa- tista riippuva määrä muistia. Suositus olisi, että koneessa olisi vähintään neljä megaa FAST-muistia. Myös prosessoritehoa kysytään mm. JPEG-pakkauksessa. Mikäli et halua odottaa kymmeniä minuutteja kuvan pakkaantumista, tarvitaan vähintään 68030-pohjainen Amiga. {DLopuksi AmigaGuide-Sakun mukana Kuvat-hakemistossa on demokuva Cat.JPEG, joka on valoku- vasta skannattu 220 DPI:n tarkkuudella kokoon 800x598, 24-bittisenä eli 16,7 miljoonan värisävyn paletilla. Sakun diskettiversiossa kuvaa ei ole mukana ti- lanpuutteen vuoksi. Huomaa, että kuva näkyy oikein vasta AGA-koneessa, näyttökortilla jolla saa 24-bittisen paletin taikka PC:ssä vähintään yhden megan muistilla varustetulla SVGA-näytönohjaimella. Demokuva on mukana sellaisena kuin se on skannausohjelmasta tallennettu, kuvaa ei ole muokattu jälkeenpäin mitenkään. Kuva on skannattu ja pakattu JPEG-for- maattiin A3000T:llä. {ASkanneria testattiin seuraavissa kokoonpanoissa: {B- Amiga 3000T, 8 Mt FAST, 2 Mt CHIP, 68030+68882/25 MHz, 1 Gt kiintolevy, {B A3000:n oma SCSI-2 ja AmigaOS 3.1. {B- i486DX-40MHz VLB PC, 8 Mt RAM, Cirrus 5428 1 Mt VLB-näytönohjain, {B 850 Mt kiintolevy, skannerin mukana tullut SCSI-kortti, MS-DOS 6.22 {B ja Windows 3.11. {DLisätietoja Lisätietoja voit kysellä suoraan kirjoittajalta, päivisin soittamalla ATK-Palve- lu Kohvakka Oy, (958) 488540 ja kysymällä Heikkistä. Sähköpostia voi laittaa seuraavia teitä: {8e-mail: oh4kju@sci.fi {8SakuNet: 65:10/1, FidoNet: 2:227/2 {8Purkki: Amiga Zone, (958) 422757, klo 21-06 Myös laitteen maahantuoja Broadline Oy vastannee mielellään kysymyksiisi. Skannerin ovh-hinta on 3450,- sisältäen Amiga-ajurin.